Blogit
Tiedepaneelin blogissa julkaistaan panelistien puheenvuoroja ja näkemyksiä metsäbiotalouden ajankohtaisista aiheista. Blogia toimittaa tiedepaneelin viestintä.
Energiajalosteiden kivinen tie
Kun bensiinin ja dieselin hinta nousee, kiinnostus puuperäisiä nestemäisiä polttoaineita kohtaan kasvaa. Kiinteitäkin hiilijalosteita kohtaan kiinnostusta on olemassa, sillä niillä voitaisiin korvata kivihiilipohjaisia ratkaisuja. Ennen kuin uusia teknologiakehityshankkeita käynnistetään, on hyvä vilkaista peruutuspeiliin, jotta aikaisemmin hankittu kokemus ja epäonnistumisetkin voidaan hyödyntää.
Ennallistaminen haastaa metsäsektoria uudistumaan: talousvaikutuksia voidaan kompensoida, jos investoinnit ja tuotekehitys toteutuvat
Miten EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano tulee vaikuttamaan metsävarojen kehitykseen, hakkuumääriin ja kansantalouteen? Miten mahdollisia menetyksiä voitaisiin korvata nostamalla jalostusastetta? Tätä tarkasteltiin Metsäbiotalouden tiedepaneelin juuri päättyneessä hankkeessa.
Komissio ja Suomi päivittivät tiekarttojaan matkalla ilmastoneutraaliuteen vuonna 2050
Mitä EU:n päivitetyt ilmastotavoitteet merkitsevät Suomelle? Komissio ehdottaa ilmastoneutraaliuden välitavoitetta eli 90 prosentin päästövähennyksestä vuoteen 2040 mennessä. Tavoite painottaa energiaturvallisuutta ja talouskasvua, mutta jättää maankäyttösektorin sivuraiteelle.
Olisiko puumateriaali ratkaisu rakentamisen ilmastopäästöjen vähentämiseen?
Suomen uusi rakentamislaki pyrkii sujuvoittamaan rakentamista sekä edistämään rakennussektorin päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. Samalla se vaatii rakentamiselta uudistumista – ja yhä enemmän vähähiilisiä raaka-aineita.
EU:n ilmastotavoitteet karkaavat kauemmaksi metsänielujen kuihtumisen vuoksi
Suomen ja Ruotsin raportoimien metsänielujen eroja on kummasteltu sekä perinteisissä medioissa että somealustoilla. Käynnissä olevassa keskustelussa fokus on Suomen metsänielujen hiipumisessa ja maaperälaskennan eroissa erityisesti Ruotsiin verrattuna. Tärkeämpää olisi kiinnittää huomio pidemmän aikavälin nielukehitykseen koko EU:n tasolla sekä siihen, mitä tämä kehitys tarkoittaa EU:n vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteen kannalta.
Uusi rakennuslaki hiipuneen puurakentamisen pelastajaksi?
Puurakentamista on pyritty Suomessa aktiivisesti edistämään eri perustein ja toimenpitein viimeiset kolmekymmentä vuotta. Tästä huolimatta puun käyttö rakentamisessa on vähentynyt. Puurakentamisen lisäämispyrkimyksille on aina ilmaantunut vastavoimia.
Mitä selvityksemme kertovat Suomen metsien monista käyttömahdollisuuksista?
Keväällä 2024 valmistuneet kolme selvityshankettamme vastasivat kysymyksiin metsävarojen riittävyydestä, tuoteportfoliosta metsäsektorin arvonlisän nostamiseksi sekä kansalaisten, metsänomistajien ja yritysten odotuksista metsien käytölle. Tässä blogissa pyrin hahmottamaan, mitä kaikki kolme raporttiamme yhdessä kertovat Suomen metsien monista käyttömahdollisuuksista.
Viisi näkökulmaa metsäalan yritysten vastuullisuustyön vahvistamiseen
Yritysten vastuullisuustyössä selkeät vastuullisuustavoitteet ja yksityiskohtaiset raportit eivät yksistään enää riitä. Yrityksiltä odotetaan aiempaa tiiviimpää vuoropuhelua yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa, arjen vastuullisia käytäntöjä kaikissa työtehtävissä sekä monitieteisen vastuullisuusosaamisen laaja-alaista hyödyntämistä.
Ilmasto- ja hyvinvointihyödyt ovat puurakentamisen valtteja, mutta eivät riitä kilpailussa pärjäämiseen
Vuosi sitten Dubain ilmastokokouksessa tehtiin historiallinen päätös luopua fossiilisista raaka-aineista. Päätös tukee pyrkimyksiä kehittää uusiutuvia ja hiilineutraaliutta edistäviä energia- ja materiaaliratkaisuja, kuten puurakentamista. Suomessa on hyvät lähtökohdat puurakentamisen merkittävään lisäämiseen, mutta etenkin puukerrostaloja rakennetaan yhä vähän.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää monitieteistä yritysvastuututkimusta metsässä toimivista yrityksistä
Metsässä toimivilla ja metsää hyödyntävillä yrityksillä on keskeinen rooli kestävän metsäbiotalouden luomisessa ja edistämisessä. Kestävä metsäbiotalous huomioi tasapainoisesti toiminnan talous-, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Lisäksi tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä luodaan pohjaa kestäville innovaatiolle.