Olisiko puumateriaali ratkaisu rakentamisen ilmastopäästöjen vähentämiseen?
Suomen uusi rakentamislaki pyrkii sujuvoittamaan rakentamista sekä edistämään rakennussektorin päästövähennyksiä ja kiertotaloutta. Samalla se vaatii rakentamiselta uudistumista – ja yhä enemmän vähähiilisiä raaka-aineita.
Rakennussektorin globaalit ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat planeetallamme 39 % päästöistä ja 40 % jätteestä ja vastaavat 36 % energian ja 50 % luonnonvarojen kulutuksesta.
Vuoden 2025 alusta voimaan astuneen rakentamislain tavoitteena on vähentää rakentamisen ympäristövaikutuksia. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Käytännössä tämä tapahtuu uuden lain nojalla annettavilla asetuksilla. Asetukset rakennusten ilmastoselvityksestä, rakennustuoteluettelosta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat olemaan osa Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Rakennussektorin globaalit ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat planeetallamme 39 % päästöistä ja 40 % jätteestä ja vastaavat 36 % energian ja 50 % luonnonvarojen kulutuksesta.
Ympäristöministeriö kehitti yhdessä toimialan kanssa rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvot, jotka koskevat suurinta osaa uudisrakennuksista. Näillä näkymin raja-arvojen on määrä tulla voimaan vuoden 2026 alusta alkaen, vuoden siirtymäajan jälkeen. Raja-arvoja on yleisesti pidetty liian väljinä ja kunnianhimottomina, tosin niihin on luvattu kiristyksiä muutaman vuoden välein.
Tulevaisuudessa on rakennettava energiatehokkaita ja vähähiilisiä rakennuksia
Mitä energiatehokkaampia rakennuksia rakennetaan, sitä suurempi merkitys on rakennusmateriaalien valinnalla. Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän uusiutuvia ja kierrätettäviä vähähiilisiä rakennusmateriaaleja päästö- ja energiaintensiivisten rakennusmateriaalien sijaan.
Rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvosääntely on käytössä jo muutamissa Euroopan maissa, kuten Alankomaissa, Ranskassa ja Tanskassa. Suomessa Helsinki ja Turku ovat jo aiemmin asettaneet hiilijalanjäljen raja-arvon uusille asuinkerrostaloille. Suomen uudessa rakentamislaissa hiilijalanjäljen raja-arvot on nyt asetettu yhdeksälle eri käyttötarkoituksen mukaiselle rakennustyypille, joista keskeisimpinä voidaan mainita rivitalot, kerrostalot, toimistorakennukset, liikerakennukset, majoitusliikerakennukset, opetusrakennukset, liikuntahallit, sairaalat ja yli 1000 m2 suuremmat varastorakennukset tai hallit. Ilmastoselvitystä ei vaadita pientaloilta, loma-asunnoilta tai maatalousrakennuksilta. Myöskään korjaus- ja muutostyöt tai laajennukset eivät edellytä ilmastoselvityksen laatimista.
Puun käytön mahdollisuuksia rakentamisen ilmastopäästöjen hillitsemisessä tutkitaan
Suomen uudella rakentamislailla on todennäköisesti vaikutusta myös puun ja metsien käyttöön. Esimerkiksi Tanskassa biopohjaiset rakennusmateriaalit ovat lisänneet suosiotaan rakennusten päästörajojen kiristyessä.
Huomattavaa on, että puumateriaalin suosimista ei mainita suoraan missään EU:n tai Suomen ilmastoa, ympäristöä tai rakentamista säätelevissä lakiteksteissä, asetuksissa tai määräyksissä. Tämän vuoksi Metsäbiotalouden tiedepaneeli on käynnistänyt Rakentamislain ilmastoselvitys ja puun käyttö -selvityshankkeen, jossa arvioidaan eri kehitysskenaarioiden avulla uuden rakentamislain määräysten vaikutusta Suomen puurakentamiseen ja metsien käyttöön sekä rakennussektorin kokonaispäästöihin vuoteen 2035 saakka.
Tavoitteenamme on tuottaa tietoa siitä, miten rakentamislain ohjaus, puun käytön lisääminen ja kiertotalous voivat vähentää rakentamisen ilmastovaikutuksia. Tarkastelun keskiössä ovat ne rakennustyypit, joissa päästövähennysten potentiaali on suurin, ja arviot perustuvat EU:n yhteiseen elinkaariarvioinnin menetelmään.
Marraskuussa 2025 valmistuvan selvityksen tulosten avulla voidaan osoittaa, millä tavoin puun käyttö rakentamisessa tukee Suomen hiilineutraaliustavoitetta ja vastaa EU:n kiristyvään sääntelyyn, sekä samalla vahvistaa talouskasvua, työllisyyttä ja metsäbiotalouden arvonlisää.
