Paneelin toiminta

Paneeli tukee päätösten valmistelua ja poliittista päätöksentekoa. Se ennakoi päätöksenteon tarpeita, kokoaa yhteen metsäbiotaloutta koskevaa tutkimusta ja antaa politiikkasuosituksia. Päätöksenteon lisäksi paneelin työ tukee metsästä saatavan arvolisän kasvattamista, kuten puuhun ja biomassaan sekä metsäpohjaisiin ekosysteemipalveluihin perustuvien hyödykkeiden kehittämistä.  

Paneeli laatii lausuntoja metsiä ja metsien hyödyntämistä koskevista lainsäädäntöaloitteista, strategioista ja politiikkaohjelmista. Tarvittaessa paneeli täydentää tietopohjaansa kuulemalla eri sidosryhmiä ja aiheen kansainvälisiä asiantuntijoita.  

Paneeli kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisen lisäksi paneelin jäsenet osallistuvat julkiseen keskusteluun asiantuntemuksensa pohjalta. Kunkin panelistin taustaorganisaatio vastaa omien edustajiensa osallistumis- ja matkakuluista. Puheenjohtajalle ja muille jäsenille maksetaan vuosipalkkio.

Lue lisää paneelin rahoituksesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)

75 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsiä, ja niissä on yhteensä 2,5 miljardia kuutiometriä puuta. Metsät ovat avainasemassa ilmasto-, talous- ja monimuotoisuustavoitteiden täyttämisessä. Metsät sitovat hiiltä, ovat keskeisiä luonnon monimuotoisuudelle, tarjoavat raaka-aineita teollisuudelle ja tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluita.  

Metsien käytölle ja suojelulle asetettavien tavoitteiden on tärkeää perustua tutkittuun tietoon. Metsäbiotalouden tiedepaneelin tehtävänä on tukea metsiä koskevaa päätöksentekoa metsien taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Paneeli koostaa tietoa ja tuottaa skenaarioita muun muassa metsien kehitysennusteista, puuperäisistä tuoteinnovaatioista ja niiden arvonlisästä, metsäsektorin ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusvaikutuksista ja metsien käytön hyväksyttävyydestä.  

Paneeliin kuuluu 14 tutkijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Panelistit tarjoavat monipuolista tietoa metsäkysymyksiin poikkitieteellisesti metsänhoidon, ympäristön, ilmaston, talouden, tekniikan ja yhteiskunnan näkökulmista. 

Tiedepaneelin jäsenet ja puheenjohtajiston valitsivat sen nimittäneet maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Jäsenistön valinnan perusteena olivat jäsenten osaamispohja, riittävä vaihtuvuus sekä monipuoliset näkökulmat metsien arvoketjuun ja kestävyyteen. Valinnassa noudatettiin tasa-arvolain (15.4.2005/232) asettamia vaatimuksia. Vastuuministeriöt voivat tarpeen mukaan täydentää metsäbiotalouden tiedepaneelia, jos jäsenet vaihtuvat. 

Tutustu panelisteihin ja heidän asiantuntemukseensa

Ilmastopaneelin koordinoiman hankkeen tavoitteena on kuvata Suomen metsäbiomassaperäisen hiilen käytölle tulevaisuuden skenaariot ja arvioida niiden vaikutuksia energiantarpeeseen, ilmastovaikutuksia (pääasiassa CO2) sekä kansantalousvaikutuksia.

Työssä tarkastellaan hiilidioksiditalouden ilmasto-, energia- ja talousvaikutuksia vuoteen 2040 mennessä skenaarioiden avulla. Ensin identifioidaan toteutumiskelpoiset teknologiset skenaariot, jossa arvioidaan niiden vaatimat raaka-ainevirrat, teknologiat ja niiden taloudelliset vaikutukset suomalaisiin metsäbiomassavirtoja käyttäviin teollisuuslaitoksiin. Tämän jälkeen lasketaan niiden ilmasto-, energia – ja yritystaloudelliset vaikutukset koko Suomen laajuisesti sekä tarvittavien investointien määrä. Näiden tulosten perusteella arvioidaan vaikutukset Suomen kansantalouden lisäarvoon.

Metsäbiotalouden tiedepaneelin tehtävänä on tarkastella biomassan komponenttien arvoa ja hyödyntämistä tuotteissa sen sijaan että metsäbiomassaa käytetään suorana energialähteenä. 50-60% metsäbiomassasta ml. sivuvirrat eli ligniini, kuorijae ja sahanpuru käytetään uusiutuvan energian lähteenä Suomessa.

Hanke tulosten arvioitu valmistuminen 2/2026

Mukana hankkeessa: Teknologian tutkimuskeskus VTT, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja LUT-yliopisto.

Lisätietoa: Hankkeen vastuuhenkilö on erikoistutkija Kati Koponen(siirryt toiseen palveluun) Ilmastopaneelista. Metsäbiotalouden tiedepaneelista kysymyksiin vastaa varapuheenjohtaja Tekla Tammelin, VTT, tekla.tammelin-peltonen@vtt.fi.

Suomen uudella rakentamislailla on iso vaikutus rakentamiseen myös puun ja metsien käytön näkökulmasta. Laissa edellytetään tietyiltä rakennuksilta ilmastoselvitystä, joka sisältää laskelmat rakennuksen hiilijalanjäljestä koko elinkaaren ajalta. Hiilijalanjäljelle asetetaan eri rakennustyypeittäin raja-arvot, jotka rakennuksen pitää alittaa. Parhaillaan valmisteilla olevien raja-arvojen tavoitteena on ohjata rakentamista vähäpäästöiseen suuntaan.

Hankkeessa arvioitiin Suomen rakentamislain määräysten vaikutusta puurakentamiseen lähitulevaisuudessa. Tavoitteena oli selvittää, miten rakentamislaki ja sen määräykset vaikuttavat puurakentamisen määrään ja metsien käyttöön Suomessa sekä alan päästöihin.

Mukana hankkeessa: Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto

Lisätietoa: Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, professori Markku Karjalainen, markku.karjalainen@tuni.fi

Metsäbiotalous on kehittymässä oleva ala, ja eri tahot Suomessa määrittelevät metsäbiotalouden omista lähtökohdistaan. Nämä eri tavat lähestyä metsäbiotaloutta ohjaavat sitä, mitä metsäbiotaloudelta tulevaisuudessa odotetaan ja millaisia tavoitteita metsäpolitiikalle asetetaan. Hankkeen tavoitteena oli auttaa hahmottamaan metsäbiotalouden tulevaisuutta vaihtoehtoina ja valintoina, joista tehdään päätöksiä jo nyt.

Hanke jakautui kahteen osioon, joista ensimmäisessä selvitettiin metsäsektorin eri toimijoiden, kuten alan yritysten, valtionhallinnon toimijoiden ja eri järjestöjen näkemyksiä metsäbiotaloudesta olemassa olevien julkisten aineistojen avulla. Toisessa osiossa tutkittiin kansalaisten käsityksiä metsäbiotaloudesta laajan kyselyaineiston pohjalta.

Mukana hankkeessa: Lapin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Suomen ympäristökeskus

Lisätietoa: Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen Leena Suopajärvi, Lapin yliopisto, leena.suopajarvi@ulapland.fi

Syksyllä 2024 astui voimaan EU:n ennallistamisasetus. Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa asetetaan keinot, joilla Suomessa päästään ennallistamisasetuksen määrittelemiin tavoitetasoihin. Kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelu on käynnissä.

Ennallistamisasetus ja sen kansallinen toimeenpano vaikuttaa osaltaan myös metsien käyttöön, metsäbiotalouden toimintaympäristöön ja metsäbiotalouden kokonaiskestävyyteen.

Tukeakseen kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista metsäbiotalouden tiedepaneeli tarkasteli hankkeessaan ennallistamisasetuksen toimeenpanon mahdollisia vaikutuksia suomalaiseen metsäbiotalouteen. Hankkeessa selvitettiin skenaariotarkastelun avulla ennallistamisasetuksen vaikutuksia metsävarojen kehittymiseen ja hakkuumääriin, näiden eri skenaarioiden kansantaloudellisia vaikutuksia sekä sitä, miten mahdollista menetettyä tuotantoa voitaisiin korvata nostamalla metsäteollisuuden jalostusastetta.

Mukana hankkeessa: Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja VTT.

Lisätietoa: Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen, antti.asikainen@luke.fi

Euroopan unionista on tullut runsaasti uutta säädäntöä, jolla voi olla merkittäviä vaikutuksia myös metsäsektorille. Uusi lainsäädäntö korostaa erityisesti ilmasto- ja ympäristönäkökulmia, kun taas Suomessa puuntuotannon edellytykset ovat korostuneet. Lainsäädännön kokonaisvaikutuksia on vaikea arvioida, sillä lainsäädäntöä on valmisteltu EU:ssa usealla eri politiikkasektorilla, kuten ympäristö- ja energiasektorilla.

Tutkimushanke muodosti kokonaiskuva metsäsektoria koskevasta EU-lainsäädännöstä ja sen vaikutuksista metsäbiotalouden toimintaedellytyksiin Suomessa. Tutkijat arvioivat, miten EU-lainsäädäntö on mahdollisesti vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan esimerkiksi hakkuumääriin, suojelualueiden tai hiilinielujen määrään.

Mukana hankkeessa: Luonnonvarakeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Helsingin yliopisto

Lisätietoa: Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja Antti Asikainen, antti.asikainen@luke.fi

Mitä metsiltä Suomessa halutaan 2035? -tutkimushanke selvitti, millaisia odotuksia kansalaisilla, metsänomistajilla ja yrityksillä on metsien käytölle. Hankkeessa luotiin tutkimuskirjallisuuden pohjalta tilannekuva metsiin liittyvistä arvoista, asenteista ja metsäpolitiikan hyväksyttävyydestä. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin, miten suhtautuminen metsien käyttöön on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana. 

Hankkeen keskeiset tulokset tarjoavat tietoa päättäjille ja tukevat kansallisen metsästrategian 2035 toimeenpanoa. Tulokset tukevat kansalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmien huomioimista metsiä koskevassa kansallisessa päätöksenteossa. Tulokset valottavat myös tulevia tutkimustarpeita.

Mukana hankkeessa: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto.

Lisätietoa: Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus, liisa.tyrvainen@luke.fi 

Metsäbiotalouden tuotteista ja palveluista on tulevaisuudessa saatava enemmän arvoa, jotta kasvu on mahdollista myös pienemmillä resursseilla ja luonnonvaroilla. Hankkeessa arvioitiin, miten tulevaisuuden tuotteet ja palvelut vaikuttavat metsäsektorin arvonlisään. 

Hankkeessa kartoitettiin edistyneiden tuoteportfolioiden kuten tekstiili-, pakkaus- ja puuteollisuuden sekä ligniinin ja nanosellun mahdollisten tuotteiden kehittämistä. Tutkijat arvioivat, mitkä yhteiskunnalliset tekijät rajoittavat tai edistävät investointien tekemistä Suomeen. Lisäksi hankkeessa annettiin askelmerkit metsäsektorin arvonlisän kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2035 mennessä. 

Mukana hankkeessa: Aalto-yliopisto, VTT, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, LUT-yliopisto 

Lisätietoa: Professori Monika Österberg, Aalto-yliopisto, monika.osterberg@aalto.fi

Talouden paineet sekä ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet asettavat metsien käytölle erilaisia vaatimuksia. Hankkeen tavoitteena oli lisätä poliittisten päättäjien ymmärrystä siitä, miten metsävarat riittävät metsien erilaisiin käyttötarkoituksiin. 

Hankkeessa tarkasteltiin metsävarojen riittävyyttä vertailemalla olemassa olevia ja uusia kehitysskenaarioita. Tarkastelun avulla asiantuntijat selvittivät, miten esimerkiksi metsien ikärakenteen muutos, omistusrakenne ja hoitotavat vaikuttavat ennusteisiin metsien kasvusta ja kehityksestä. Lisäksi hankkeessa vertailtiin suomalaisten metsien kasvua Ruotsin, Norjan ja koko EU-alueen ennusteisiin.

Mukana hankkeessa: Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos, LUT-yliopisto

Lisätietoa: Professori Jari Vauhkonen, Itä-Suomen yliopisto, jari.vauhkonen@uef.fi