Metsien käyttöä koskeva EU-sääntely lisääntyy, mutta kokonaisvaikutuksia ei tunneta
Metsäbiotalouteen kohdistuu yhä enemmän EU-sääntelyä. Velvoittava sääntely on lisääntynyt vuodesta 2019 alkaen, ja ilmasto- ja ympäristötavoitteet ovat nousseet sääntelyn keskiöön. Metsäbiotalouden tiedepaneeli selvitti EU:n ympäristö-, ilmasto- ja energiapolitiikkojen vaikutuksia metsäbiotalouteen Suomessa, EU:ssa ja globaalisti. Olemassa olevaan kirjallisuuteen perustuvassa selvityksessä havaittiin, että monien EU-ohjauskeinojen vaikutuksista puuntuotantoon ei ole tutkittua tietoa ja eri politiikkatoimien kokonaisvaikutuksia ei ole juurikaan arvioitu.
“Vaikka EU:lla ei ole varsinaista metsäpolitiikkaa, on metsien käyttöön liittyviä politiikkatoimia arvioitu olevan yli 80. Selvityksessä totesimme, että politiikkatoimien vaikutuksia tai yhteisvaikutuksia metsäbiotalouteen ei ole systemaattisesti arvioitu”, summaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Antti Asikainen.
Raportin tarkoituksena on lisätä ymmärrystä EU:n metsiin kohdistuvien politiikkatoimien kokonaisuudesta. Metsiin vaikuttavat muun muassa EU:n ilmasto-, ympäristö- ja energiapolitiikat. Raportissa keskitytään vaikutuksiin puuntuotannossa.
Kansallisella toimeenpanolla on merkitystä
Selvityksen mukaan ennen vuotta 2019 laaditun, metsiin liittyvän sääntelyn vaikutukset metsäbiotalouteen ja esimerkiksi puuntuotantoon ovat olleet suhteellisen vähäiset. Tällöin sääntely ei pääosin ollut velvoittavaa, vaan enemmänkin ohjaavaa, kuten erilaisia strategioita.
Vuoden 2019 jälkeen velvoittava sääntely on lisääntynyt, kun muun muassa ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden merkitys on vahvistunut. Vuoden 2019 jälkeen annetulla sääntelyllä voi olla tulevaisuudessa puuntuotantoa rajoittavia vaikutuksia, mutta sääntelyn tarkat tulkinnat, kansallinen toteutus sekä siten myös vaikutusten suuruus ovat kuitenkin vielä avoimia.
“Se, miten voimakkaasti EU-tason sääntely tulevaisuudessa lopulta vaikuttaa suomalaiseen metsäbiotalouteen, riippuu myös siitä, miten sitä sovelletaan Suomessa. Tällä hetkellä lopulliset vaikutukset, esimerkiksi ennallistamisasetuksen osalta ovat monilta osin avoimia, sillä kansallinen toteutus on vielä käynnissä”, summaa hankkeen päätutkija, väitöskirjatutkija Hanna Siiskonen Itä-Suomen yliopistosta.
Sääntelyn kokonaisvaikutuksista ei juuri ole tietoa
Selvityksessä havaittiin, että monien EU:n ohjauskeinojen vaikutuksia puuntuotantoon, puun käyttöön ja laajemmin metsäbiotalouteen ei ole arvioitu tai tutkittu lainkaan.
Lisäksi ohjauskeinojen yhteisvaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. “Tällainen systemaattinen arviointi olisi kuitenkin välttämätöntä politiikkaohjauksen kokonaisvaltaisten vaikutusten, sääntelyn tehokkuuden ja ennustettavuuden sekä politiikan jatkokehittämisen kannalta”, Siiskonen korostaa.
“Tietopohjaista päätöksentekoa tukisi erilaisten politiikkatoimien yhteisvaikutusten, mahdollisten ristiriitojen tai ennakoimattomien vaikutusten kattava ja oikea-aikainen selvittäminen”, Siiskonen sanoo.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin politiikkasuositukset:
1) Ohjauskeinoista päätettäessä yksittäisten, metsäbiotalouteen kohdistuvien ohjauskeinojen vaikutuksia olisi arvioitava systemaattisesti. Arvioinnin tulisi olla kokonaisvaltaista ja kattaa myös metsien käytön taloudellinen näkökulma, vaikka ohjauskeinon ensisijaisena tavoitteena ei olisi säännellä metsien käyttöä.
2) Metsiin ja metsäbiotalouteen vaikuttavien EU:n ohjauskeinojen yhteisvaikutuksia olisi arvioitava systemaattisesti ja kattavasti ohjauskeinoja valmisteltaessa. Näin voidaan tunnistaa ja hallita ennakoimattomia ja ristiriitaisia vaikutuksia.
3) Metsiin ja niiden käyttöön liittyvien politiikkatoimien lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset voivat poiketa toisistaan. Tämä olisi huomioitava vaikutustenarvioinnissa, ja arviointeja olisi toteutettava eri aikaväleillä.
4) EU:n metsiin liittyvien politiikkojen ja niiden ohjauskeinojen tulisi olla ennakoitavia ja koherentteja, jotta kansalaiset ja muun muassa maanomistajat, yritykset ja sijoittajat voivat hahmottaa politiikan kehitystä ja laajoja vaikutuksia. EU-sääntelyllä on oleellinen merkitys metsäbiotalouteen kohdistuvien investointien ja koko sektorin kilpailukyvyn kannalta. Toimintaympäristön vakaus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä, jotka mahdollistavat pitkäjänteisen suunnittelun ja taloudellisen sitoutumisen.
Metsäbiotalouden tiedepaneelin raportti 1/2025
Antti Asikainen
Tutkimusylijohtaja, paneelin puheenjohtaja
Luonnonvarakeskus
