Metsät tärkeä teema kuntavaaleissa – kansalaiset arvostavat metsien kestävää käyttöä, virkistystä ja luonnon monimuotoisuutta
Kansalaiset toivovat, että metsiä käytettäisiin kunnissa nykyistä monipuolisemmin ja kestävämmin. Enemmistö kansalaisista haluaa, että kunnat edistävät metsien virkistyskäyttöä ja turvaavat luonnon monimuotoisuutta. Useat myös kannattavat metsien hakkuiden rajoittamista, selviää Metsäbiotalouden tiedepaneelin toteuttamasta kansalaiskyselystä.
Kansalaisille metsien nykyistä monipuolisempi käyttö on tärkeä tavoite. Metsäbiotalouden tiedepaneelin kuntavaalien alla toteuttamaan kansalaiskyselyyn vastanneista 67 % oli sitä mieltä, että kunnissa pitäisi kehittää muuhun kuin puun käyttöön perustuvaa yritystoimintaa, kuten luontomatkailua ja luonnontuotteiden hyödyntämistä. Sama osuus vastaajista oli myös sitä mieltä, että Suomen pitäisi kehittää puuraaka-aineen nykyistä tehokkaampaa käyttöä liiketoiminnassa.
Kansalaisten näkemykset ovat samansuuntaisia Metsäbiotalouden tiedepaneelin viime vuonna toteuttamien selvitysten kanssa. Niissä tunnistettiin metsäbiotalouden kokonaiskestävyyden edellyttävän, että metsiä hyödynnetään nykyistä monipuolisemmin ja että metsistä kehitetään ennen kaikkea korkeamman jalostusasteen tuotteita.
Metsien käytön ja suojelun yhteensovittaminen kunnissa herättää kansalaisissa kuitenkin huolta. Kyselyyn vastanneista 41 % ilmaisi olevansa huolissaan metsien käytön ja suojelun yhteensovittamisesta omassa kunnassaan tulevaisuudessa.
“Kansalaiskyselyn tulokset osoittavat, että kansalaiset toivovat metsien kestävyyden vahvistamista. Kunnissa tehdään monia eri metsien käyttötapoja ohjaavia päätöksiä, jotka koskettavat kansalaisia. Kyselymme mukaan kuntavaaleissa äänestävät tunnistavat eri tavoitteiden yhteensovittamisen ajankohtaisuuden. On tärkeää, että paikallistason päätöksenteolla pystytään, kansalaisten toiveiden mukaisesti, vahvistamaan metsäbiotalouden kokonaiskestävyyttä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi investointeja liiketoimintaan, jossa puuraaka-aineesta tuotetaan nykyistä korkeamman jalostusasteen tuotteita tai vaikkapa uusien luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden perustamista”, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin varapuheenjohtajana toimiva yksikönjohtaja Riikka Paloniemi Suomen ympäristökeskuksesta.
Virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus ovat kansalaisille tärkeitä tavoitteita metsien käytölle kunnissa
Virkistyskäyttö ja luonnon monimuotoisuus ovat kansalaisille tärkeitä metsien käytön tavoitteita. Vastaajista 69 % oli sitä mieltä, että virkistyskäyttö on tärkeä osa metsien käyttöä omassa kunnassa. Vastaajista 48 % piti luonnon monimuotoisuuden turvaamista tärkeänä.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Helsingin kehyskunnissa asuvat pitivät virkistyskäyttöä ja luonnon monimuotoisuutta tärkeinä tavoitteina kuntien metsien käytölle. Sen sijaan pienemmissä kaupungeissa ja maaseutumaisilla haja-asutusalueilla asuville virkistyskäyttö oli muualla asuviin nähden vähemmän tärkeä tavoite.
“Tulokset kertovat siitä, kuinka kaupungistuminen muuttaa ihmisten suhtautumista metsiin ja niistä saataviin hyötyihin. Erityisesti rakennetussa ympäristössä ja kaupunkien lähialueilla metsien virkistysmahdollisuudet ja metsistä saatavat terveyshyödyt ovat ihmisille yhä tärkeämpiä. Hyödyt koskevat merkittävää osaa väestöstä, minkä vuoksi kunnissa on yhä tietoisemmin vaalittava metsien virkistys- ja luontoarvoja kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä huomioitava ne metsänhoidossa”, sanoo Metsäbiotalouden tiedepaneelin jäsen, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen.
Useampi kansalainen kannattaa hakkuiden rajoittamista kuin vastustaa sitä
Julkisessa keskustelussa hakkuiden mahdollinen rajoittaminen on ajankohtainen kysymys, joka liittyy esimerkiksi hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen. Metsäbiotalouden tiedepaneelin kansalaiskyselyssä kysyttiin myös kansalaisten näkemyksiä hakkuiden rajoittamiseen tulevaisuudessa.
Kyselyyn vastanneista 45 % suhtautui myönteisesti metsien hakkuumäärien rajoittamiseen, harvempi (31 %) ei kannattanut hakkuiden rajoittamista.
Kun kyselyssä selvitettiin tarkemmin, miten ihmiset suhtautuvat hakkuiden rajoittamiseen eri tilanteissa, mielipiteet jakautuivat.
Kun hakkuiden rajoittaminen asetettiin vastakkain luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisen kanssa, vastaajat kannattivat selkeämmin rajoituksia. Vastaajista 55 % oli valmiita hakkuiden rajoituksiin luonnon monimuotoisuuden vuoksi, ja vain 21 % arvioi, että hakkuita ei pitäisi rajoittaa, vaikka se vaarantaisi monimuotoisuustavoitteet.
Sen sijaan silloin, kun vastausvaihtoehdoissa hakkuiden rajoittaminen yhdistettiin nykyiseen metsätalouteen, vastaajien mielipiteet jakautuivat tasaisemmin. Kansalaisista 38 % vastasi, että hakkuumääriä pitää rajoittaa, vaikka se heikentäisi nykyisenkaltaisen metsätalouden toimintaedellytyksiä. Vastaajista 34 % oli väitteen kanssa eri mieltä eli vastusti rajoituksia tällaisessa tilanteessa. Kansalaisista lähes yhtä moni (37 %) arvioi, että hakkuiden määriä pitäisi rajoittaa, jotta puupohjaisten tuotteiden kestävyys vahvistuu, ja tätä väittämää vastusti 26 % vastaajista.
Asuinpaikka, ikä, metsän omistaminen ja suhde virkistyskäyttöön olivat vastauksissa yhteydessä näkemykseen hakkuiden rajoittamisesta. Pääkaupunkiseudulla asuvat suhtautuivat myönteisemmin hakkuiden rajoittamiseen kuin muualla asuvat. Iän kasvaessa suhtautuminen hakkuiden vähentämiseen taas muuttui keskimäärin kielteisemmäksi. Myös eniten metsää omistavat suhtautuivat muita kielteisemmin hakkuiden rajoittamiseen.
Suhtautuminen hakkuiden rajoittamiseen oli myös yhteydessä siihen, mitä puoluetta vastaajat äänestäisivät kuntavaaleissa. Metsien käytön rajoittamista koskevien väittämien kanssa keskimäärin useammin samaa mieltä olivat SDP:n, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n kannattajat. Eri mieltä puolestaan olivat kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten kannattajat.
“Kansalaiskyselyn tulokset osoittavat, kuinka paljon suomalaiset arvostavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Jopa hieman yllättäen monet myös kannattavat hakkuiden määrän rajoittamista varsinkin luontotavoitteiden saavuttamiseksi. Kyselymme tulos on kiinnostava näin kuntavaalien alla, sillä esimerkiksi alueiden käytön suunnittelulla voidaan ohjata metsien hakkuita ja suojelua niin, että eri tavoitteiden samanaikainen saavuttaminen helpottuu. Hakkuiden rajoittaminen luo tilaa muidenkin metsien hyötyjen tuottamiseen samalla alueella”, sanoo Riikka Paloniemi.
Luonto- ja virkistyspalvelut ovat kunnille kasvun mahdollisuus
Kansalaiskyselyn vastaajista 32 % arvioi luontomatkailun olevan merkittävä tulonlähde kunnassaan. Toisaalta 42 % ei pitänyt luontomatkailua merkittävänä tulonlähteenä.
Sen sijaan metsätaloutta piti merkittävänä tulonlähteenä kunnassaan 26 % vastaajista. 35 % ei nähnyt metsätaloutta merkittävänä tulonlähteenä.
Luontomatkailu- ja virkistyspalvelut perustuvat luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiseen ja tuotteistamiseen sekä alan yritysten kehittymiseen. Ympäristön laadun turvaaminen matkailun ja virkistyspalveluiden tarpeisiin on tärkeää erityisesti alueilla, joille palveluiden kysyntä kohdistuu.
“Matkailu- ja virkistyspalveluissa on tunnistettu merkittäviä kasvumahdollisuuksia, ja ne ovat merkittävä työllistäjä ja vientitoimiala erityisesti Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa kasvua vahvistavat puolestaan kaupungistumisen tuoma kotimainen kysyntä ja kansainvälisen matkailun vahvistuminen erityisesti pääkaupunkiseudulla mutta myös muilla alueilla”, kertoo Liisa Tyrväinen.
Kansalaiskyselyn taustat
Metsäbiotalouden tiedepaneelin kunta- ja aluevaalien alla toteuttama kansalaiskysely keskittyi metsäbiotalouden kokonaiskestävyyden kysymyksiin. Kyselyssä tarkasteltiin, mitä kuntalaiset odottavat metsien käytöltä ja mihin suuntaan he toivovat kuntien metsien käytön kehittyvän tulevaisuudessa. Molemmat edellyttävät suunnittelua ja toimia kunnissa.
Kansalaiskysely toteutettiin 11.–19.3.2025 osana Iro Researchin Tuhat suomalaista -tutkimusta, joka perustuu valtakunnalliseen IroNet-kuluttajapaneeliin. Kysely sisälsi yhteensä 1 000 tutkimushaastattelua, ja se on painotettu edustamaan iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli analysoi aineistoa parhaillaan julkaisuksi, minkä jälkeen aineisto avataan.
Lisätietoja
Riikka Paloniemi
Yksikönjohtaja, paneelin varapuheenjohtaja
Suomen ympäristökeskus
