Metsiin liittyvistä arvoista tarvitaan syvällisempi kokonaiskuva
Metsiin liittyvät konfliktit ja polarisoitunut metsäkeskustelu osoittavat, että metsiin liittyy voimakkaita arvoja ja asenteita. Niitä ei tällä hetkellä ymmärretä päätöksenteossa riittävän hyvin.
Tähän tietotarpeeseen vastaa Metsäbiotalouden tiedepaneelin “Mitä metsiltä Suomessa halutaan 2035?” -hanke, joka kokoaa tietoa kansalaisten, metsänomistajien ja metsää hyödyntävien yritysten arvoista ja asenteista.
Metsistä puhutaan usein suomalaisten yhteisenä omaisuutena, ja metsien käyttöön ottavat kantaa niin kansalaiset, yritykset kuin päättäjät. Suomessa on yli 600 000 metsänomistajaa ja valtio omistaa yli kolmanneksen kaikista metsistä. Metsiin liittyvä päätöksenteko vaikuttaa meihin ja ympäristöömme: tuloihin ja työpaikkoihin, virkistyskäytön mahdollisuuksiin, metsälajien selviämiseen ja ilmastomuutokseen sopeutumiseen. Moninaiset tavoitteet ja metsien tärkeys suomalaisille näkyvät metsäkonflikteissa aina somekeskusteluista paikallisiin mielenosoituksiin.
Hyväksyttävä metsäpolitiikka ja metsien käyttö tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa ja laajan ymmärryksen metsiä hyödyntävien yritysten, metsänomistajien ja kansalaisten metsäarvoista. Tieto vahvistaa eri sidosryhmien äänen kuulumista päätöksenteossa ja syventää ymmärrystä siitä, millaista metsäpolitiikkaa suomalaiset toivovat.
Polarisoituvat arvot ja asenteet
Viime vuosikymmeninä Suomen metsille asetettu päätavoite on ollut puuntuotanto, mutta vähitellen myös metsänomistajien ja kansalaisten metsiin liittyvät arvot ja odotukset ovat moninaistuneet. Kaikkia metsien tarjoamia hyötyjä ja palveluita ei välttämättä voida saada yhtä aikaa, ainakaan loputtomasti. Tämän vuoksi yksittäisten metsien käytön tavoitteiden ja metsäarvojen sijaan pitäisi tarkastella enemmän eri tavoitteita ja arvoja rinnakkain, ja ymmärtää paremmin niiden synergioita ja vaihtosuhteita.
Kaupungistuminen on muuttanut erityisesti kansalaisten metsäarvoja. Eurooppalaisista tutkimuksista tiedetään, että useamman sukupolven kaupunkilaisten metsäarvoissa korostuvat ympäristö- ja virkistysarvot. Suomessa juuri valmistunut luonnon virkistyskäytön strategian toimintaohjelma(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) tähtää helpottamaan pääsyä lähiluontoon sekä edistämään kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Tämä luo myös uudenlaista liiketoimintaa sekä kaupunkien lähettyville että maaseudulle. Metsää hyödyntävien yritysten kirjo onkin laajentunut pikkuhiljaa puuraaka-aineen hyödyntämisestä esimerkiksi metsien matkailukäyttöön ja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseen.
Muuttuvat asenteet näkyvät myös siinä, että merkittävälle osalle nuorista metsien tärkein tehtävä on luonnon monimuotoisuuden ylläpito. Ikäryhmien lisäksi arvoissa ja niiden priorisoinnissa on alueellisia eroja, mutta tätä ymmärretään vielä riittämättömästi päätöksenteossa.
Kokonaisvaltainen tieteellisesti tutkittu näkemys erityisesti kansalaisten ja yritysten näkemyksistä, arvoista ja niiden muutoksesta puuttuu.
Arvoja ja asenteita koskeva tieteellinen tutkimus on temaattisesti ja ajallisestikin ollut melko hajanaista, minkä vuoksi kokonaiskuvan hahmottaminen on haastavaa. Eniten Suomessa on tutkittu metsänomistajien arvoja ja asenteita. Kansalaisten arvoja on tutkittu selvästi vähemmän. Tieteellisen tiedon sijaan tai sen rinnalla on tarjolla päättäjille suunnattuja nopeatahtisia eri sidosryhmien toteuttamia kyselyjä, selvityksiä tai gallupeja. Kokonaisvaltainen tieteellisesti tutkittu näkemys erityisesti kansalaisten ja yritysten näkemyksistä, arvoista ja niiden muutoksesta kuitenkin puuttuu.
Tutkimus auttaa tunnistamaan yhteiset arvot riitojen keskeltä
Miksi parempi tieto ja ymmärrys metsiin kohdistuvista odotuksista ja näkemyksistä on tärkeää? Tutkittu tieto kansalaisten ja metsänomistajien prioriteeteista tukee hyväksyttävää metsäpolitiikkaa ja voi auttaa tulevaisuudessa sovittamaan yhteen erilaisia metsien käyttöön kohdistuvia tavoitteita eri puolilla Suomea.
Riitelevä metsäkeskustelu luo mielikuvan siitä, että metsistä ei olisi olemassa “enemmistön mielipidettä”. Tutkimuksella voidaan kuitenkin tunnistaa aidosti enemmistön näkemyksiä, etsiä juurisyitä metsien käytön tavoitteita koskeviin ristiriitoihin ja löytää niiden keskeltä jaettuja arvoja.
Tutkimuksella voidaan tunnistaa enemmistön näkemyksiä, etsiä juurisyitä tavoitteita koskeviin ristiriitoihin ja löytää niiden keskeltä jaettuja arvoja.
Metsiin liittyvän yhteisen näkemyksen syntymistä edesauttavat jaetut metsiä koskevat faktat ja tietopohja. Tutkittuun tietoon pohjautuva metsien käytön ohjaus tuottaa suurempaa metsien käytöstä saatavaa arvonlisää alueellisesti ja paikallisesti ja vahvistaa maakuntien elinkeinojen monipuolistamista. Se tukee parhaimmillaan myös luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista ja lisää kansalaisten koettua metsistä saatavaa hyvinvointia esimerkiksi terveyshyötyjen ja virkistyskäytön kautta. Yksi Metsäbiotalouden tiedepaneelin ensimmäisistä tutkimushankkeista keskittyykin kokoamaan yhteen tietoa kansalaisten, metsänomistajien ja metsää hyödyntävien yritysten metsiin liittyvistä arvoista ja asenteista. Julkaisemme hankkeen tulokset alkukeväästä 2024.
