Kestävä metsäbiotalous edellyttää metsien aineettomien ja aineellisten hyötyjen yhteensovittamista
Kohti kokonaisvaltaista keskustelua vanhoista metsistä
Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa vanhojen metsien määrittelystä on sanottu jo paljon. Käytyä keskustelua leimaa huoli.
Metsiin liittyvistä arvoista tarvitaan syvällisempi kokonaiskuva
Metsiin liittyvät konfliktit ja polarisoitunut metsäkeskustelu osoittavat, että metsiin liittyy voimakkaita arvoja ja asenteita. Niitä ei tällä hetkellä ymmärretä päätöksenteossa riittävän hyvin.
Pienvedet tarvitsevat puolustajia päätöksenteossa
Nimestään huolimatta pienvesillä on suuri vaikutus ympäröivän luonnon monimuotoisuuteen. Niitä ei kuitenkaan huomioida tarpeeksi metsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Tähän tarvitaan muutos, sillä monimuotoiset pienvedet ovat koko metsäekosysteemin etu.
Tulevaisuuden kestävä metsäbiotalous luodaan nyt
Kestävän metsäbiotalouden tulevaisuuskuvassa on tilaa metsien taloudelliselle hyödyntämiselle ja virkistyskäytölle, luonnon monimuotoisuudelle, hiilensidonnalle ja metsäsuhteiden moninaisuudelle.
Saako hiilestä hintaa?
Keskustelu Suomen metsien hiilinielusta on käynyt kiihkeänä. Ytimessä on kysymys hiilen hinnasta.
Suomen puurakentamisessa pilkut kohdalleen
Suomen metsät kasvavat vuosittain 103 milj. m3 runkopuuta. Jokaista suomalaista kohden metsämme kasvavat siis vuodessa 2,65 m kanttiinsa olevan puukuution verran.
Metsien käytön ohjaus – markkinaveto vai sääntely?
Hallituksella on edessään visainen tehtävä sovittaa yhteen metsien käyttö biotalouden raaka-aineena, monimuotoisuuden säilyttäjän ja hiilen sitojana. Metsäbiotalouden tiedepaneeli arvioi, että aiemmin asetettuja tavoitteita ei voida yhdenaikaisesti saavuttaa. Tutkittuun tietoon perustuvat päätökset ovat tie eteenpäin, kun valintoja ja priorisointeja tehdään.