Siirry sisältöön

Suomen puurakentamisessa pilkut kohdalleen

Suomen metsät kasvavat vuosittain 103 milj. m3 runkopuuta. Jokaista suomalaista kohden metsämme kasvavat siis vuodessa 2,65 m kanttiinsa olevan puukuution verran.

Maamme puurakentamisen edistäminen on kirjattu jokaiseen Suomen hallitusohjelmaan aina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Tätä on perusteltu muun muassa aluetalouden, työllisyyden kasvun sekä ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulmista. Puu on uusiutuva raaka-aine ja puurakentaminen on ekologista: kasvaessaan yksi kuutiometri puuta sitoo itseensä tonnin ilman hiilidioksidia ja samalla fotosynteesissä vapautuu 700 kiloa happea ilmakehään. Puun kuivapainosta puolet on hiiltä.

Viime aikoina puurakentaminen ja sen edistäminen on joissain metsäkeskusteluissa nostettu esiin jopa negatiivisena asiana. Tämän vuoksi on syytä hiukan valottaa Suomen rakentamisessa käytettävän puun määriä.

Suomessa on noin puoli miljoonaa kesämökkiä, ja joka vuosi rakennetaan seitsemän tuhatta uutta vapaa-ajan rakennusta lisää. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Hirsirakentamisella on aina ollut mökkirakentamisessa vankkumaton valta-asema.

Omakotitaloja rakennetaan maahamme 7 500 kpl vuosittain, ja niistä puurunkoisia on lähes 85 %. Neljännes pientalorakentajista valitse nykyisin hirsitalon. Yhteen puiseen kesämökkiin tai pientaloon menee keskimäärin 30 m3 puuta. Tämän puumäärän metsämme kasvavat 2,5 sekunnissa, kun metsiemme kasvupäiviksi lasketaan noin sata vuodessa.

Suomen rakennuskannasta 2/3 on asuinrakentamista. Suomessa on lähes 3,2 miljoonaa rekisteröityä asuntoa, ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan on rakennettu keskimäärin 35 000–45 000 uutta asuntoa vuosittain eli asuinrakennuskantamme uudistuu reilun prosentin vuosivauhdilla.

Suomi on Espanjan jälkeen Euroopan kerrostalovaltaisin maa: 47 % Suomen kaikista asunnoista sijaitsee kerrostaloissa. Vuosittaisista uudisasunnoista noin 3/4 rakennetaan edelleen kerrostaloihin. Betoni on hallinnut kerrostalojen markkinoita viimeiset kuutisenkymmentä vuotta. Yli 2-kerroksisia puukerrostaloja on saanut rakentaa Suomeen vuodesta 1995 lähtien.

Jos mukaan lasketaan myös kaksikerroksiset pienkerrostalot, on puukerrostalojen markkinaosuus tällä hetkellä noin 6 %. Suomalaisessa kerrostalossa on keskimäärin 30 asuntoa. Yhden puukerrostalon puumäärän metsämme kasvavat 1,5 minuutissa. Jos kaikki Suomen vuotuiset asunnot (35 000 kpl) rakennettaisiin CLT-runkoisina massiivipuusta, puuta menisi noin 1,0 milj. m3. Metsämme kasvavat tämän puumäärän noin yhdessä vuorokaudessa.

Suomen rakentamislaki (139/2022) uudistettiin 1.3.2023. Se astuu voimaan 1.1.2025 alkaen, jolloin rakennusten hiilijalanjälkitarkastelut tulevat pakollisiksi rakennuslupavaiheessa. Lakimuutos tulee vääjäämättä vaikuttamaan puun käyttöön rakentamisessa, rakennus- ja puutuotealan yritysten toimintaan sekä rakentamisen markkinoiden tuleviin haasteisiin. Kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina puu tulee olemaan yhä suositumpi raaka-aine.

Ympäristön kannalta puuta kannattaisi käyttää pitkäikäisiin tuotteisiin kuten rakentamiseen. Puuta tulisi myös jalostaa kotimaassa nykyistä enemmän. Suomen sahatavarasta menee vientiin nykyisin noin 75 %. Karkeina hinta-arvioina tukki maksaa Suomessa 70 € / m3, sahatavara 250 € / m3 ja CLT-levy noin 1 000 € / m3. Ympäristöministeriön selvityksen mukaan vuonna 2021 Suomen uudisrakennuksiin sitoutui vajaa 0,8 milj. m3 puuta. Tämän puumäärän metsämme kasvavat nykykasvullaan vajaassa vuorokaudessa – Metsämme eivät vaarannu Suomen puurakentamisen nykyisillä määrillä!

 Metsätiedepaneelimme puurakentamisen viestit ovat:

Markku Karjalainen

Professori
Tampereen yliopisto