Paneelin toiminta
Metsäbiotalouden tiedepaneeliin kuuluu 14 asiantuntijaa eri tieteenaloilta. Paneeli tarjoaa tutkittua tietoa metsien kestävästä ja monipuolisesta käytöstä päätöksenteon ja innovaatioiden kehittämisen tueksi.
Metsäbiotalouden tiedepaneeli on monialainen ja riippumaton asiantuntijapaneeli. Sen tehtävänä on tarjota tutkimustietoa metsiä koskevan poliittisen päätöksenteon tueksi ja metsiin liittyvien päätösten valmisteluun sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan suuntaamiseksi. Paneeli tarkastelee metsäkysymyksiä metsien kestävän arvoketjun eli taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmista.
Tiedepaneelin ovat asettaneet maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Sen toimikausi on 1.1.2023–31.12.2026.
Paneeli tukee päätösten valmistelua ja poliittista päätöksentekoa. Se ennakoi päätöksenteon tarpeita, kokoaa yhteen metsäbiotaloutta koskevaa tutkimusta ja antaa politiikkasuosituksia. Päätöksenteon lisäksi paneelin työ tukee metsästä saatavan arvolisän kasvattamista, kuten puuhun ja biomassaan sekä metsäpohjaisiin ekosysteemipalveluihin perustuvien hyödykkeiden kehittämistä.
Paneeli laatii lausuntoja metsiä ja metsien hyödyntämistä koskevista lainsäädäntöaloitteista, strategioista ja politiikkaohjelmista. Tarvittaessa paneeli täydentää tietopohjaansa kuulemalla eri sidosryhmiä ja aiheen kansainvälisiä asiantuntijoita.
Paneeli kokoontuu vähintään kuusi kertaa vuodessa. Tiedon tuottamisen lisäksi paneelin jäsenet osallistuvat julkiseen keskusteluun asiantuntemuksensa pohjalta. Kunkin panelistin taustaorganisaatio vastaa omien edustajiensa osallistumis- ja matkakuluista. Puheenjohtajalle ja muille jäsenille maksetaan vuosipalkkio.
Lue lisää paneelin rahoituksesta(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun)
75 prosenttia Suomen pinta-alasta on metsiä, ja niissä on yhteensä 2,5 miljardia kuutiometriä puuta. Metsät ovat avainasemassa ilmasto-, talous- ja monimuotoisuustavoitteiden täyttämisessä. Metsät sitovat hiiltä, ovat keskeisiä luonnon monimuotoisuudelle, tarjoavat raaka-aineita teollisuudelle ja tuottavat monipuolisia ekosysteemipalveluita.
Metsien käytölle ja suojelulle asetettavien tavoitteiden on tärkeää perustua tutkittuun tietoon. Metsäbiotalouden tiedepaneelin tehtävänä on tukea metsiä koskevaa päätöksentekoa metsien taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta. Paneeli koostaa tietoa ja tuottaa skenaarioita muun muassa metsien kehitysennusteista, puuperäisistä tuoteinnovaatioista ja niiden arvonlisästä, metsäsektorin ilmasto- ja luonnon monimuotoisuusvaikutuksista ja metsien käytön hyväksyttävyydestä.
Paneeliin kuuluu 14 tutkijaa eri yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. Panelistit tarjoavat monipuolista tietoa metsäkysymyksiin poikkitieteellisesti metsänhoidon, ympäristön, ilmaston, talouden, tekniikan ja yhteiskunnan näkökulmista.
Tiedepaneelin jäsenet ja puheenjohtajiston valitsivat sen nimittäneet maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Jäsenistön valinnan perusteena olivat jäsenten osaamispohja, riittävä vaihtuvuus sekä monipuoliset näkökulmat metsien arvoketjuun ja kestävyyteen. Valinnassa noudatettiin tasa-arvolain (15.4.2005/232) asettamia vaatimuksia. Vastuuministeriöt voivat tarpeen mukaan täydentää metsäbiotalouden tiedepaneelia, jos jäsenet vaihtuvat.
Päättyneet paneelin selvityshankkeet
Mitä metsiltä Suomessa halutaan 2035? -tutkimushanke selvitti, millaisia odotuksia kansalaisilla, metsänomistajilla ja yrityksillä on metsien käytölle. Hankkeessa luotiin tutkimuskirjallisuuden pohjalta tilannekuva metsiin liittyvistä arvoista, asenteista ja metsäpolitiikan hyväksyttävyydestä. Lisäksi hankkeessa tarkasteltiin, miten suhtautuminen metsien käyttöön on muuttunut viimeisten 20 vuoden aikana.
Hankkeen keskeiset tulokset tarjoavat tietoa päättäjille ja tukevat kansallisen metsästrategian 2035 toimeenpanoa. Tulokset tukevat kansalaisten ja muiden toimijoiden näkökulmien huomioimista metsiä koskevassa kansallisessa päätöksenteossa. Tulokset valottavat myös tulevia tutkimustarpeita.
Mukana hankkeessa: Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto.
Lisätietoa: Tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus, liisa.tyrvainen@luke.fi
Metsäbiotalouden tuotteista ja palveluista on tulevaisuudessa saatava enemmän arvoa, jotta kasvu on mahdollista myös pienemmillä resursseilla ja luonnonvaroilla. Hankkeessa arvioitiin, miten tulevaisuuden tuotteet ja palvelut vaikuttavat metsäsektorin arvonlisään.
Hankkeessa kartoitettiin edistyneiden tuoteportfolioiden kuten tekstiili-, pakkaus- ja puuteollisuuden sekä ligniinin ja nanosellun mahdollisten tuotteiden kehittämistä. Tutkijat arvioivat, mitkä yhteiskunnalliset tekijät rajoittavat tai edistävät investointien tekemistä Suomeen. Lisäksi hankkeessa annettiin askelmerkit metsäsektorin arvonlisän kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2035 mennessä.
Mukana hankkeessa: Aalto-yliopisto, VTT, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, LUT-yliopisto
Lisätietoa: Professori Monika Österberg, Aalto-yliopisto, monika.osterberg@aalto.fi
Talouden paineet sekä ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteet asettavat metsien käytölle erilaisia vaatimuksia. Hankkeen tavoitteena oli lisätä poliittisten päättäjien ymmärrystä siitä, miten metsävarat riittävät metsien erilaisiin käyttötarkoituksiin.
Hankkeessa tarkasteltiin metsävarojen riittävyyttä vertailemalla olemassa olevia ja uusia kehitysskenaarioita. Tarkastelun avulla asiantuntijat selvittivät, miten esimerkiksi metsien ikärakenteen muutos, omistusrakenne ja hoitotavat vaikuttavat ennusteisiin metsien kasvusta ja kehityksestä. Lisäksi hankkeessa vertailtiin suomalaisten metsien kasvua Ruotsin, Norjan ja koko EU-alueen ennusteisiin.
Mukana hankkeessa: Itä-Suomen yliopisto, Luonnonvarakeskus, Ilmatieteen laitos, LUT-yliopisto
Lisätietoa: Professori Jari Vauhkonen, Itä-Suomen yliopisto, jari.vauhkonen@uef.fi