Blogit
Uusi rakennuslaki hiipuneen puurakentamisen pelastajaksi?
Puurakentamista on pyritty Suomessa aktiivisesti edistämään eri perustein ja toimenpitein viimeiset kolmekymmentä vuotta. Tästä huolimatta puun käyttö rakentamisessa on vähentynyt. Puurakentamisen lisäämispyrkimyksille on aina ilmaantunut vastavoimia.
Mitä selvityksemme kertovat Suomen metsien monista käyttömahdollisuuksista?
Keväällä 2024 valmistuneet kolme selvityshankettamme vastasivat kysymyksiin metsävarojen riittävyydestä, tuoteportfoliosta metsäsektorin arvonlisän nostamiseksi sekä kansalaisten, metsänomistajien ja yritysten odotuksista metsien käytölle. Tässä blogissa pyrin hahmottamaan, mitä kaikki kolme raporttiamme yhdessä kertovat Suomen metsien monista käyttömahdollisuuksista.
Viisi näkökulmaa metsäalan yritysten vastuullisuustyön vahvistamiseen
Yritysten vastuullisuustyössä selkeät vastuullisuustavoitteet ja yksityiskohtaiset raportit eivät yksistään enää riitä. Yrityksiltä odotetaan aiempaa tiiviimpää vuoropuhelua yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa, arjen vastuullisia käytäntöjä kaikissa työtehtävissä sekä monitieteisen vastuullisuusosaamisen laaja-alaista hyödyntämistä.
Ilmasto- ja hyvinvointihyödyt ovat puurakentamisen valtteja, mutta eivät riitä kilpailussa pärjäämiseen
Vuosi sitten Dubain ilmastokokouksessa tehtiin historiallinen päätös luopua fossiilisista raaka-aineista. Päätös tukee pyrkimyksiä kehittää uusiutuvia ja hiilineutraaliutta edistäviä energia- ja materiaaliratkaisuja, kuten puurakentamista. Suomessa on hyvät lähtökohdat puurakentamisen merkittävään lisäämiseen, mutta etenkin puukerrostaloja rakennetaan yhä vähän.
Tulevaisuudessa tarvitaan lisää monitieteistä yritysvastuututkimusta metsässä toimivista yrityksistä
Metsässä toimivilla ja metsää hyödyntävillä yrityksillä on keskeinen rooli kestävän metsäbiotalouden luomisessa ja edistämisessä. Kestävä metsäbiotalous huomioi tasapainoisesti toiminnan talous-, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset. Lisäksi tutkimuksen ja yritysten yhteistyöllä luodaan pohjaa kestäville innovaatiolle.
Ennakoiva ennallistaminen tai ei ennallistamista ollenkaan
Ennakoiva ennallistaminen ottaa huomioon muuttuvan ilmaston ja sen mukanaan tuoman elinympäristön muutoksen. Nyt ja menneisyydessä selvinneet eliöyhteisöt eivät ehkä menestykään tulevaisuudessa. Siksi ennallistamisasetuksen toimeenpanossa on tähtäin asetettava vuosisadan lopun olosuhteisiin.
Kohti kokonaisvaltaista keskustelua vanhoista metsistä
Viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa vanhojen metsien määrittelystä on sanottu jo paljon. Käytyä keskustelua leimaa huoli.
Metsiin liittyvistä arvoista tarvitaan syvällisempi kokonaiskuva
Metsiin liittyvät konfliktit ja polarisoitunut metsäkeskustelu osoittavat, että metsiin liittyy voimakkaita arvoja ja asenteita. Niitä ei tällä hetkellä ymmärretä päätöksenteossa riittävän hyvin.
Pienvedet tarvitsevat puolustajia päätöksenteossa
Nimestään huolimatta pienvesillä on suuri vaikutus ympäröivän luonnon monimuotoisuuteen. Niitä ei kuitenkaan huomioida tarpeeksi metsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Tähän tarvitaan muutos, sillä monimuotoiset pienvedet ovat koko metsäekosysteemin etu.
Tulevaisuuden kestävä metsäbiotalous luodaan nyt
Kestävän metsäbiotalouden tulevaisuuskuvassa on tilaa metsien taloudelliselle hyödyntämiselle ja virkistyskäytölle, luonnon monimuotoisuudelle, hiilensidonnalle ja metsäsuhteiden moninaisuudelle.