Ilmasto- ja hyvinvointihyödyt ovat puurakentamisen valtteja, mutta eivät riitä kilpailussa pärjäämiseen
Vuosi sitten Dubain ilmastokokouksessa tehtiin historiallinen päätös luopua fossiilisista raaka-aineista. Päätös tukee pyrkimyksiä kehittää uusiutuvia ja hiilineutraaliutta edistäviä energia- ja materiaaliratkaisuja, kuten puurakentamista. Suomessa on hyvät lähtökohdat puurakentamisen merkittävään lisäämiseen, mutta etenkin puukerrostaloja rakennetaan yhä vähän. Uusi rakennuslaki voi kuitenkin vauhdittaa puurakentamista.
Puu on erinomainen rakennusmateriaali. Se on uusiutuva luonnonvara, ja puusta tehdyt rakennukset muodostavat pitkäaikaisen hiilivaraston. Ilmasto- ja ympäristöhyödyt ovatkin vauhdittaneet puurakentamista. Harppauksia eteenpäin on edistänyt sekin, että useimmat kuluttajat pitävät puuta miellyttävänä rakennus- ja sisustusmateriaalina.
Suotuisasta kehityksestä huolimatta moderni, kaupunkimainen puukerrostalorakentaminen on Suomessa edelleen perinteiseen betonirakentamiseen verrattuna pientä: uusista kerrostaloista vain viisi prosenttia on puurakenteisia.
Kokonaisuutena puurakentaminen on jopa vähentynyt vuosituhannen vaihteesta, sillä puuta käytetään edelleen lähinnä pientalorakentamiseen. Pientalorakentaminen taas on hiipunut väestön keskittyessä kaupunkeihin. Puurakentamista ovat kurittaneet myös rakennussektorin ankara taantuma ja puurakentajien konkurssit. Joukossa on niin perinteisten pientalojen kuin modernin puurakentamisen uudisraivaajiin lukeutuneita yrityksiä.
Mistä vauhtia modernin puukerrostalorakentamisen kasvuun?
Puun käyttö rakentamisessa on meille tuttua ja puurakentamista on pyritty edistämään erilaisilla tavoiteohjelmilla vuosikymmenet. Raaka-aineen saatavuudesta asia ei myöskään ole kiinni: kotimaista sahatavaraa riittäisi kotimaan rakentamiskäytön tuplaamiseen ilman hakkuiden lisäämistä, sillä sahatavaran tuotannosta suurin osa viedään ulkomaille.
Pientalorakentamisen osaaminen ei ole suoraan hyödynnettävissä puukerrostalojen rakentamisessa. On otettava haltuun uusia materiaaleihin ja kerrostalorakentamisen teknologiaan ja prosesseihin liittyviä käytäntöjä, jotta puukerrostalojen rakentamisesta saadaan kestävää ja kustannuskilpailukykyistä ja sitä myöden kannattavaa. Markkinataloudessa mikään materiaali tai teknologia ei leviä ilman kilpailukykyä.
Kaupunkirakentamiseen soveltuvia puumateriaaliratkaisuja kannattaa kehittää edelleen materiaali- ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Nykyisin puurakentamisessa hyödynnetään pääasiassa tukkeja ja neitseellistä puuraaka-ainetta. Voisimme niiden sijaan hyödyntää merkittävästi enemmän myös läpimitaltaan tukkia pienempää tai kierrätettyä puuta ja kehittää nykyistä kevyempiä elementtejä sinne, missä lujuutta edellytetään vähemmän. Samalla puusta valmistettujen tuotteiden keskimääräinen käyttöikä kasvaisi rakentamisessa.
Teknologiakehityksen lisäksi suuri merkitys on sääntelyllä. Kasvun avaimet eivät ole yksin yritysten taskuissa, vaikka ne ovatkin avaintoimijoita. Myös valtio ja kaupungit ovat tärkeitä vaikuttajia, jotka voivat kaavoituksella ja lupamenettelyillä sujuvoittaa puurakentamista.
Säädösten tulisi mahdollistaa esimerkiksi se, että puu näkyy puukerrostalojen sisätiloissa nykyistä enemmän. Pohjoismaissa kuluttajat pitävät puusta myös sisällä, sillä he kokevat puun lisäävän asumisen viihtyisyyttä ja edistävän hyvinvointiaan. Kuluttajien mieltymys puuhun tuskin edistää puukerrostalomarkkinan kasvua, ellei puu näy.
Puurakentaminen auttaa ilmastotavoitteita ja monipuolistaa kaupunkiasumista
Ilmasto- tai ympäristökestävyys ei ole toistaiseksi asuntojen valinnassa ensisijainen kriteeri kuluttajille. Puurakennusten on pärjättävä kilpailussa muiden materiaalien kanssa myös taloudellisesti, toiminnallisesti ja sijainniltaan.
Resurssi- ja kustannuskilpailukyky sekä laadukkaat ja kestävät rakennukset johtavat lopulta puurakentamisen volyymien kasvuun. Tämä hyödyttää sekä kuluttajaa että ilmastotavoitteiden toteutumista. Puurakennusten lisääntyvä määrä tekee kaupunkimaisista asuinympäristöistä ja asumisen vaihtoehdoista monipuolisempia.
1.1.2025 voimaan astuvassa uudessa rakennuslaissa ilmastoselvityksen tekeminen tulee näillä näkymin rakennuslupavaiheessa pakolliseksi vuoden siirtymäajan jälkeen eli 1.1.2026 alkaen. Tämä uudistus on arvokas puurakentamisen näkökulmasta, sillä sen voidaan olettaa osaltaan vauhdittavan puurakentamista.
Kuva: Mikko Auerniitty / PuuInfo
