Energiamurros haastaa etsimään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja
Energiamurroksessa tarvitaan ratkaisuja, jotka ovat paitsi vähäpäästöisiä myös taloudellisesti toteuttamiskelpoisia ja turvaavat energian saatavuuden kylminä ja vähätuulisina jaksoina.
Suomen energiajärjestelmä on viime vuosina muuttunut nopeasti. Tuuli- ja aurinkovoimaa rakennetaan vauhdilla, ja niiden osuus sähköntuotannossa kasvaa jatkuvasti. Samalla keskustelu energiaratkaisuista on monipuolistunut: eri tuotantomuotojen vaikutuksia arvioidaan niin ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, huoltovarmuuden kuin taloudellisen kannattavuuden näkökulmista.
Uusiutuvan sähkön lisääntyminen on pitänyt sähkön hintatasoa alhaisena silloin, kun vaihtelevaa sähkön tuotantoa on runsaasti saatavilla. Tämä on kuitenkin muuttanut myös muiden tuotantomuotojen toimintaedellytyksiä. Yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon (CHP) merkitys on viime vuosina pienentynyt, koska sen sähköä ei enää monissa tilanteissa kannata tuottaa, kun sähköstä saatava hinta on alhaisempi kuin tuotantokustannus.
Kuva: Kaukolämpösähkön tuotanto ja siitä saatava omakustannushinta. Lähteet: Energiateollisuus, kirjoittajan laskelmat.
CHP-tuotannon väheneminen näkyy sekä tuotantomäärissä että taloudellisessa kannattavuudessa. Kun markkinoille on tullut runsaasti edullista sähköä, sähkön ja lämmön yhteistuotantoa harjoittavien laitosten kilpailukyky on heikentynyt. Perinteisiä isoja voimalaitoksia korvataan esimerkiksi sähkökattiloilla ja lämpöpumpuilla.
Samaan aikaan energiajärjestelmän olisi kyettävä vastaamaan tilanteisiin, joissa uusiutuvan energian tuotanto on vähäistä. Suomen talvessa esiintyy pitkiä jaksoja, jolloin on sekä kylmää, pimeää että heikkotuulista (talvityven). Näissä tilanteissa tarvitaan ratkaisuja, jotka turvaavat sähkön saatavuuden myös silloin, kun tuuli- ja aurinkovoima eivät tuota sähköä.
Keskustelu siitä, millaisiin ratkaisuihin tulevaisuudessa tulisi nojata, on kuitenkin haastavaa. Eri vaihtoehdoilla on omat hyötynsä ja haittansa. Ydinvoimaan liittyy keskustelua taloudellisista riskeistä ja mahdollisista tukimuodoista. Kaasupohjaisissa ratkaisuissa pohditaan polttoaineiden alkuperää ja päästövaikutuksia. Myös moottorivoimaloiden käyttö herättää kysymyksiä niiden pitkän aikavälin kestävyydestä.
Tämä ei ole yllättävää. Energiajärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus, jossa joudutaan tasapainoilemaan useiden tavoitteiden välillä. Samalla olisi tärkeää tarkastella vaihtoehtoja myös niiden toteuttamiskelpoisuuden näkökulmasta. Jos jokainen ratkaisu suljetaan pois sen jonkun heikkouden vuoksi, vaarana on, että kansantaloudellisesti edullisia vaihtoehtoja jää hyödyntämättä.
Energiamurroksen onnistuminen edellyttääkin avointa keskustelua siitä, millaisilla ratkaisuilla voidaan samanaikaisesti turvata energian saatavuus, hallita kustannuksia, vähentää päästöjä ja ylläpitää huoltovarmuutta. Täydellisiä vaihtoehtoja ei välttämättä ole, mutta käytännössä tarvitaan ratkaisuja, jotka ovat riittävän toimivia näiden tavoitteiden yhteensovittamiseksi ja pitämään Suomessa valot päällä.
Näitä kysymyksiä tarkastellaan myös tiedepaneelimme Bioenergian tulevaisuus -selvityshankkeessa. Selvityksessä arvioidaan bioenergian muuttuvaa roolia Suomen energiajärjestelmässä sekä esimerkiksi CHP-tuotannon, sähkön hinnan vaihtelun, markkinamuutosten, ohjauskeinojen ja CO₂-talteenoton vaikutuksia bioenergian tulevaisuuteen.
